Kettuhahmoja, ilmailukirjoja, ilmailuhistoriaa… ne ainakin tulevat mieleen Joroisten kirjastosta puhuttaessa.

Joroisten kirjastokin on rohkea, moniääninen ja saavutettava kaikkien kirjasto. Kirjasto toimii asiakaslähtöisesti edistäen lukutaitoa, tasa-arvoa ja kestävää kehitystä.

Joroisten kirjasto on mukana Lumme-kirjastojen yhteistyössä, jossa yhteinen kirjastojärjestelmä takaa alueen asukkaille pääsyn yli miljoonan säilytysyksikön kokoelmaan.

Joroisten, Juvan ja Rantasalmen kunnilla on yhteinen kirjastoauto Jasso Toenperä.

Joroisten kirjaston toimintaa pyöritetään vain kolmen työntekijän voimin, joten asiakaspalvelun avuksi on otettu myös konevoimat. Joroinen oli Etelä-Savon ensimmäinen omatoimikirjasto, ja vuosien saatossa asiakkaat ovat oppineet varsin itsenäisiksi. Kirjaston ovesta voi astella sisään omalla kirjastokortilla ja tunnusluvulla aamuseitsemästä lähtien. Aamuvirkut asiakkaat ovat monesti poimineet postiluukusta saapuneet lehdet ja asetelleet ne paikoilleen telineeseen, kun työntekijät saapuvat paikalle. Lainaus- ja palautusautomaatit on nimetty Kustaa Brask -automaateiksi ensimmäisen kirjastonhoitajan mukaan. Aika näyttää, ovatko ne myös talon viimeiset kirjastonhoitajat.

Joroisissa ylläpidetään kotiseutukokoelmaa, johon kuuluvat mm. Joroisten lehden vuosikerrat vuodesta 1962 lähtien, Joroisten musiikkipäivien lehtiartikkelit, kylähistoriateokset, paikallisten kirjailijoiden tuotanto ja sukukirjat.

Kirjastotehtävien ohella kirjaston työntekijät palvelevat tottuneesti monissa muissakin kysymyksissä: kirjastosta voi ostaa kuntosalipoletteja, ruokalippuja ja jopa joidenkin reittien matkakortteja. Kirjaston ja koulun yhteisen kokoushuoneen sekä polkupyöriä pääsee myös varaamaan. Kaikenikäiset joroislaiset ovat aktiivisia kirjastonkäyttäjiä, myös viereisen koulun oppilaat vierailevat lähikirjastossaan tiuhaan.