Lisäys 26.11.2026: Luulitteko, että unohdimme bussimatkalla osallistujilta kerätyt kirjavinkit? HA! Emme unohtaneet, mutta on vain ollut niin kiirettä ja ja… [muminaa]. Mutta tässä ne vihdoin ovat: kirjavinkit pdf-tiedostona. Saa jakaa ja ennen kaikkea nauttia! ♥ (Tekstien litterointiin on käytetty tekstiä kuvasta tunnistavia tekoälytyökaluja.)

---

Jaana, digi-informaatikon sijainen tässä terve! Lähes kuukauden odotuksen jälkeen paljastan teille vihdoin, mitä opintomatkalla tapahtui. Oletteko valmiit? Tietysti olette. Turvavyö kiinni, ettei kukaan tipahda moottoritiellä bussin avonaisesta ovesta (too soon?), ja sitten mennään!

Aurinkoisena kevätaamuna, suoraan vappurientojen jälkeen, parikymmentä savolaista kirjastolaista nousi bussiin suuntanaan Espoo ja Kirkkonummi. Ensimmäiset reippaat nousivat kyytiin jo seitsemältä, ja yhteentoista mennessä kaikki kyytiläiset olivat mukana. Matka isolle kirkolle saattoi alkaa.

Matkan ensimmäinen jännitysnäytelmä koettiin Mäntsälässä kahvitauon jälkeen. Bussia alkoi matkanteko väsyttää, eikä auto meinannut millään jaksaa kiihdyttää moottoritielle. Totaalisen uudelleenkäynnistyksen jälkeen matkanteko jatkui kohti Espoota. Muutaman minuutin kuluttua takapenkin tienoilta hihkaistiin, että takaovi on auki. Kuljettaja ohjasi karavaanin motarin laitaan, paineli nappuloita ja sai molemmat ovet sulkeutumaan – ja pysymään kiinni. Nopean minä-yks-kaks-kolme-laskennan jälkeen totesimme, ettei kukaan ollut tipahtanut moottoritielle, ja jatkoimme jälleen matkaa.

Lippulaivan kirjasto

Espoonlahden aluekirjasto sijaitsee Lippulaivan kauppakeskuksen kolmannessa kerroksessa. Ostoskeskuksessa sijainti tarjoaa kirjastolle mahdollisuuden olla osa kuntalaisten arkea, sillä muiden arkiasiointien ohella samalla voi hoitaa myös kirjastossa käynnin. Kirjasto tarjoaa myös mahdollisuuden hengähtää kesken ostosreissun, ja voipa siellä keittää omat kahvit tai nuudelitkin.

Espoolaiset toivoivat, että kirjastoon astuttaessa tuntisi astuvansa uuteen maailmaan. Siltä tosiaan tuntuu, kun upeiden näyteikkunoiden ohi siirrymme kauppakeskuksen hälinästä tilavaan ja kodikkaaseen kirjastoon. Kirjastoon pääsee myös erillisestä ulko-ovesta kulkematta kauppakeskuksen kautta. Siitä ovat kuulemma kiitollisia muun muassa varhaisnuorten vanhemmat, jotka eivät halua, että lapset vierailevat omatoimisesti ostoskeskuksen puolella. Myös lastenrattaiden ja rollaattorin kanssa on helpompaa tulla kirjastoon luiskaa pitkin automaattiovista kuin kauppakeskuksen käytävillä hisseissä ja liukuportaissa seikkaillen.

Lippulaivan kauppakeskus oli päättänyt hyödyntää asukkaita kauppakeskuksen suunnittelussa Kummiperheiden avulla. Myös kirjasto uudistettiin Kummiperheiden avulla järjestämällä syvähaastatteluja ja kyselyjä. Mikä hienointa, asiakastoiveita pyydetään – ja kuunnellaan – yhä. Kirjastossa on ideataulu, johon asiakkaat saavat kirjoittaa ajatuksiaan, olipa kyse sitten kirjan tai palvelun hankinnasta tai ihan vain palautteesta kirjastolle.

Kirjastoja suunnitellessa asukkaat toivoivat esimerkiksi, että ”hyllyjen väliin voisi eksyä”. Siksi hyllyt ovat pyöreitä, ja kirjaston vaneristen koristepuiden alla voi lukea. Olo on kuin satumetsässä!

Lisäksi asiakkaat toivoivat esimerkiksi, että ”Ei mitään skandinaavisen tyylikästä” ja sanoivat, että ”Ei mitään vikaa Espoon muissa neljässä aluekirjastossa, mutta ei samanlaista.” Nämä ja muut asukkaiden tarkat sanamuodot kirjattiin ylös ja annettiin sisustusarkkitehdille, joka ei ollut koskaan tehnyt kirjastoa. Jälki on sen mukaista, siis asiakkaille tehdyn kirjaston näköistä!

Aina sanotaan, että kyllä me tiedetään, mitä asukkaat haluavat, mutta kuka olisi arvannut, että asukkaat toivovat mm. kirjastoa, joka ”herättää tunteita”.

Jaana Tyrni, projektipäällikkö

Kirjastoon toivottiin jopa kiipeilyseinää ja liukumäkeä. Sen sijaan, että ideat olisi tyrmätty järjettöminä, ne otettiinkin toteutukseen. Niin sanotulta lastenosastolta löytyy pieni ”kiipeilyseinä” sekä minikokoinen liukumäki. Suosituin kuvauskohde on ehkä kuitenkin oikean auton puolikas!

Kirjastossa ei ole erikseen osastoja. Sen sijaan siellä on perhealue, jonne ovat tervetulleita kaikenikäiset asiakkaat. Kirjastoa suunnitellessa ymmärrettiin, että lastenosastolla tai -alueella täytyy viihtyä koko perheen. Isovanhemmille täytyy olla istuimia, joilta he pääsevät ylös, ja lapsille tuoleja, joille he pääsevät itse kipuamaan. Perhealueella aikuisetkin istuvat kokolattiamatoilla. Tila on ajoittaisesta melutasostaan huolimatta niin viihtyisä, että siellä täällä näkyy myös läppäreillään työskenteleviä ihmisiä. Kodikkuus on vastustamatonta.

Kestävä kehitys ei Lippulaivan kirjastossa ole pelkkää sanahelinää: kirjahyllyjä lukuun ottamatta huonekalut on kierrätettyjä. Ne ovat yhteensopivan eriparisia, ja vanhojen tilalle haetaan kierrätyskeskuksista uusia, tyyliin sopivia.

Kirjastossa on keittiötila, jota asiakkaat saavat vapaasti hyödyntää. Kirjasto tarjoaa laitteet ja välineet. Aluksi kirjaston henkilökunta pohti, tuleeko tilaan kukaan keittämään itselleen kahvia, saati tekemään ruokaa, onhan kauppakeskuksessa miljoona kahvilaa. Kaikilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta vierailla kahviloissa esimerkiksi rahatilanteen tai innokkaan lapsikatraan vuoksi. Yhteisökeittiössä myös nuoret saavat harjoitella ruuanlaittoa. Kirjastolla on myös oma hapanjuuri!

Muun muassa kirjaston pajatilassa sekä keittiössä on kutsunapit, joita käyttämällä asiakkaat saavat henkilökunnan paikalle tarvittaessa. Näissä tiloissa ei ole jatkuvaa päivystystä, vaan henkilökunta on kirjaston ”aulassa” sisäänkäynnin luona. Myös asiakaspalvelutiski on niin sanottua pika-asiointia varten. Vain korttimaksuja otetaan vastaan, käteiskassaa ei ole. Kirjastokortit tehdään asiakaspalvelutiskillä, mutta muutoin henkilökunta liikkuu asiakkaan kanssa tabletti kädessä. Tämä asiakaspalvelumalli, jossa asiakkaan ja henkilökunnan väliltä poistetaan henkinen ja fyysinen välimatka, on käytössä kaikissa Espoon kirjastoissa.

Kirjastossa järjestetään matalan kynnyksen tapahtumia lapsille joka päivä: tyttöjen iltoja, poikien iltoja ja sateenkaari-iltoja, kokkikerhoja ja muuta mukavaa. Eräs nuori vakioasiakas järjestää suosittuja tapahtumatuokiota, joissa esimerkiksi pelataan Kahoot-visaa tai katsellaan asiakkaan itse suunnittelemaa tanssiesitystä. Tapahtuma on parhaillaan vetänyt satapäisen yleisön. Mikä tilaisuus nuorelle esiintyjälle!

Lisää kuvia täällä. Kuvat by Jaana. Seijan ja Päivin kuvat omissa alakansioissaan, suuri kiitos kuvienne lähettämisestä!

Fyyrin kirjasto

Maistuvan illallisen ja hyvinnukutun hotelliyön jälkeen kiipesimme jälleen bussiin. Puolen tunnin ajomatkan päästä löytyi Kirkkonummi ja Fyyrin kirjasto. Kulmikas, esipatinoidulla kuparilla päällystetty rakennus herätti ihailua (ja hieman ihmetystä ulko-ovea etsiessä). Kirjaston edessä oleva suuri torialue odotti vilskettä ja elämää. ”Olisipa helppoa jalkautua kirjastosta ihmisten luo, kun ulko-ovesta pääsee suoraan torille!” hihkaisi joku innoissaan. (Hyvä on, se joku olin minä Jaana.)

Kirkkonummen pääkirjasto on remontoitu muutamia vuosia sitten. Kirjastoa laajennettiin, mutta vain ”tietäjät tietää” missä sisällä kulkee raja vanhan kirjaston ja laajennusosien välillä. Vain vanhat asiakkaat tietävät totuuden- ja tunnistavat esimerkiksi, että sama vanha ulko-ovi avautuu yhä Kirkkonummen torille kirkon eteen.

Samoihin tiloihin saatiin mukaan myös nuorisotila ja asukaspuisto, joista ensin mainittu on saanut nuorten tilan ja nuoret itselleen, toinen viihdyttää lapsiperheitä lastenosaston perällä. Nuokkaripuolen voi rajata kirjastosta niin sanotulla sähköverholla (älkää innostuko, verho ei anna sähköiskuja vaan laskeutuu siis nappia painamalla alas ja lukittuu lattiaan). Tällöin nuorisotoimi voi jatkaa iltatoimintaansa kirjaston mentyä kiinni.

Yhteistyötä tehdään myös alueen asukkaiden kanssa. Kirjastossa toimii kirjastomummoja ja -vaareja, jotka tarjoavat apua läksyjen kanssa tai pelailevat lautapelejä asiakkaiden kanssa. Tiloja on myös lasten jumppakerhoille, askartelulle ja pelaamiselle.

Fyyrin kirjasto on Kirkkonummen pääkirjasto, ja kirjastossa on kelluva kokoelma. Savon kirjastoammattilaiset (no, minä ainakin) hämmästelivät, että kaunokirjoissa ei ole lainkaan selkä- eli signum-tarroja. Tietokirjoissa sen sijaan on. En muista, mikä tälle annettiin selitykseksi, paitsi aineiston lainauskuntoon saattamisen nopeuttaminen. Kirjat näyttivät olevan kuitenkin oikeilla paikoillaan aakkosjärjestyksessä, joten… miksipä ei?

Reissu oli niin uuvuttava tai Fyyrin kirjasto oli niin mykistävä, että muuta sanottavaa ei näköjään ole. Katsokaa kuvia ja käykää kirjastossa itse, jos mahdollista. Yhteistyö, vanhan ja uuden yhdistäminen ja avaruus ovat kirjaston hallitsevia teemoja. Aivan upea ilmestys tämäkin!

Ps. Tiesitkö, että fyyri – et fyr – tarkoittaa ruotsiksi majakkaa, ja vanhassa suomen kielessä laivan tulipesää.

Lisää kuvia Fyyristä täällä. Nämäkin Jaanan ottamia, Päivin ja Seijan kuvat alakansioissaan.

Iso kiitos kaikille matkalla olleille! Mihin seuraavaksi lähdettäisiin? 🤩

Teksti: Jaana Jauhiainen