Joukko kuopiolaisia viranhaltijoita suuntasi opintomatkalle Tanskaan tutustumaan kirjasto-, museo- ja liikuntapaikkapalveluihin. Matkalla olin myös minä, Kuopion kirjastotoimenjohtaja Päivi Savinainen. Tanskassa vieraillaan eri maista ahkerasti mallia ottamassa, sillä maa on mm. digitalisaation edelläkävijä ja on panostanut digitaalisen asioinnin sujuvaksi tekemiseen kaikille kuntalaisille.

18-henkinen ryhmämme lensi Kööpenhaminaan, josta matka jatkui seuraavana aamuna pikkkubussilla Guldborgsundin kuntaan ja sen keskustaajamaan Nyköping Falsteriin. Kunnassa on noin 62 000 asukasta ja alue on moneen muuhun Tanskan alueeseen nähden varattomampaa. Kunta on kuitenkin Tanskan tyyliin tiheästi asuttu, noin 68 asukasta neliökilometrillä. Suomessahan koko maan väestötiheys on vajaa 18 asukasta neliökilometrillä (Etelä-Savossa 11,4 ja Pohjois-Savossa 14,9 asukasta).

Guldborgsundissa – samoin kuin noin 50% Tanskan kirjastoista – kirjastopalveluihin on yhdistetty kunnan ja valtion palveluita neuvova ja toteuttava citizen center, jossa on myös kunnan puhelinvaihde. Osa yhdistymisistä on tapahtunut siten, että kaikki työntekijät tekevät kaikkea, ja osa on yhdistänyt toiminnot saman katon alle niin, että molemmissa on kuitenkin oma henkilökuntansa, joka tekee yhteistyötä. Guldborgsundissa on päädytty jälkimmäiseen tapaan yhdistyä.

Kulttuurilautakunnan puheenjohtaja kertoi, että Guldborgsundissa kirjaston ja citizen centerin yhdistämiseen päädyttiin talouden realiteettien kautta. Lisäksi koettiin, että näissä palveluissa oli molempien palvelujen omien ominaispiirteiden lisäksi jonkin verran toiminnallista päällekkäisyyttä: molemmat palvelut perustuivat kommunikaatioon ja olivat asiakkaita neuvovia tietopalveluja.

Yhdistymisessä alusta asti mukana ollut kirjastonhoitaja Stine Grabas kertoi muutosprosessista. Hän kertoi, että kirjastojen ja citizen centereiden yhdistymiset ovat onnistuneet osassa Tanskan kirjastoja paremmin, osassa huonommin. Grabas koki, että Guldborgsundissa muutos on sujunut ehkä paremmin kuin muualla, koska työntekijät olivat yhdessä pohtineet etukäteen tavoitteet ja sopineet sen, miten niihin päästään.

Kirjastolaiset olivat kokeneet kaikkein kivuliaimpana tässä prosessissa sen, että tila pieneni ja aineistoa jouduttiin poistamaan paljon. Positiivisena koettiin se, että kuntalaiset olivat tyytyväisiä uuden kirjasto & citizen centerin toimintaan, ja sekä kirjaston että citizen centerin työntekijöillä oli tunne, että he ovat yhdessä suurempia ja pystyvät paremmin täyttämään kuntalaisten palvelun- ja tiedontarpeen.

Guldborgsundin kirjasto & citizen centerissä oli kunnan väkilukuun nähden paljon työntekijöitä. Kirjasto koostuu pääkirjastosta ja 5 lähikirjastosta ja näissä on yhteensä 44 työntekijää. Citizen centerissä työntekijöitä on 41. Kirjastossa käy vuosittain 350 000 asiakasta ja uusia asiakkaita pyritään saamaan myös citizen centerissä asioivista.

Kirjastopalveluissa tähdätään siihen, että asiakkaat hoitavat asiat verkkokirjastossa, mutta toisaalta Tanskassa kirjastoista ollaan tekemässä monimediakeskuksia, joissa asiakkaat voivat tehdä muutakin kuin perinteisiä kirjastoasioita, joka taas lisää kirjaston asiakasmääriä. Guldborgsundin kirjastopalveluiden asiakasmäärä onkin lisääntynyt yhdistymisen myötä. Citizen centerissä asioidaan verkon kautta, puhelimitse ja vuoronumerojärjestelmän avulla paikan päällä. Tavoitteena on fyysisten asiakkaiden väheneminen digineuvomisen myötä.

Guldborgsundin kirjaston ylpeilynaihe oli fablab-tila, jossa kuntalaiset pystyivät tutustumaan erilaisiin mm. robotiikkaa hyödyntäviin laitteistoihin. Muutama työntekijä oli perehtynyt laitteistojen toimintaan ja he ohjasivat asiakkaita. 3D-tulostimen avulla oli mm. mallinnettu ja toteutettu aivot näytelmää varten ja lapset kävivät opiskelemassa 3D-tulostamista esimerkiksi tulostamalla prinsessakruunuja. Osa laitteista oli huomattavan kalliita puun työstämiseen tarkoitettuja. Ehkä halvimmasta päästä oleva laite oli ompelukone.

Kaiken kaikkiaan Guldborgsundin kirjasto & citizen center teki myönteisen vaikutelman. Kunta ei ole varakas, joten tila- ja kalusteratkaisut olivat edullisia, mutta asiakkaiden tarpeet oli huomioitu hyvin. Rakennuksen aulassa oli jopa isot termoskannut kahvia asiakkaita varten, koska rakennuksessa ei ollut varsinaista kahvilaa. Henkilökunta vaikutti puhaltavan yhteen hiileen päämääränään toimivat palvelut kuntalaisille.

Henkilökunta toi hauskasti esille eri toimijoiden välisiä kulttuurieroja: kirjastolaiset ovat kokeneet, että citizen center on tuonut tilaan enemmän ääntä ja melua, kun taas citizen centerin henkilökunta koki, että heidän tilansa on hiljentynyt, sillä asiakkaat ovat luontaisesti hiljempaa, koska tiloissa on kirjasto. Kirjastonhoitaja Stine Grabas korostikin lopuksi kolmea tärkeintä asiaa, jotka hänen mielestään ovat luomassa mukavaa työpaikkaa ja sitä parasta palvelua kuntalaisille: communicate, communicate, communicate!

Varsin toisenlainen kirjasto löytyi Tanskan vauraalta alueelta Pohjois-Själlannin Helsingöristä. Kirjasto & kulttuurikeskus & museo –kombinaatio on rakennettu kauniille paikalle vanhalle telakka-alueelle 1500-luvun lopussa rakennetun Kronborgin linnan viereen. Kronborgin linnaa kutsutaan myös Hamletin linnaksi, sillä Shakespeare on sijoittanut Hamletin tapahtumat juuri tuohon linnaan. Rakennuskombinaatio on toteutettu osin yksityisellä rahalla ja se on huolellisesti suunniteltu kokonaisuus ja kaikki pienet yksityiskohdat huomioiden.

Kulttuuritelakaksi (kultusvärftet) kutsutussa rakennuksessa sijaitsee pääkirjasto, 2 näyttämölavaa, joista isompaan mahtuu noin 2000 henkilöä kerralla, telakkamuseo, koulutus-, kokous- ja konferenssitilat sekä kahvila. Pihapiirissä sijaitsee myös Merenkulkumuseo. Alue on rakennettu yhdeksi kokonaisuudeksi ja sen historia telakkana on huomioitu sekä arkkitehtuurissa että kalustuksessa. Ajatuksena on antaa saapuvalle asiakkaalle kokonaisvaltaisia tunnelmia ja kokemuksia. Rakennukseen ei ole tuotu yhtään suunnittelematonta kalustetta. Wow-arkkitehtuurinomainen yllätyksellisyys oli toisaalta toteutettu esimerkiksi nurkan takaa yhtäkkiä aukeavalla Shakespeare-nurkkauksella tai retro-oranssisella muovisella istuinryhmällä. Kulttuuritelakan idea toimi ja toteutui, ryhmämme oli Kulttuuritelakan lumoissa ja vaelteli rakennuksessa ja sen ulkoalueilla silmät loistaen.

Oppaamme kertoi, että tämän pääkirjaston lisäksi Helsingörissä on 3 lähikirjastoa. Kirjastoissa on yhteensä 86 työntekijää, yli miljoona kävijää ja 470 000 lainaa. Kirjasto on rakennettu viihtymistä ja tapahtumia varten, hyllyjä on vähemmän ja tilaa käytetään monipuolisesti muuhunkin kuin aineistoihin. Kirjastossa järjestetäänkin yli 400 tapahtumaa vuodessa.

Helsingörin Kulttuuritelakalla sijaitsevassa kirjastossa oli panostettu lapsiperhepalveluihin ja erilaisiin ryhmätiloihin ja pedagogisiin tiloihin. Tilat ovatkin tärkeä elementti, kun kirjastopalvelut laajenevat aineistopalveluista eri asiakassegmenteille tarjottaviin tapahtumapalveluihin ja kokonaisvaltaiseen mediakasvatukseen.

Palattuamme Kööpenhaminaan vietimme yhden aamupäivän Kööpenhaminan Superkilen-urheilupuistossa. Myös tämän alueen vieressä sijaitsi kirjasto. Huolimatta kirjaston viereisestä sijainnista, oli myös Superkilenin urheiluhalliin varustettu pieni ”kirjapiste”.

Nähtävästi kannan jonkinlaista kirjastolaisen auraa ympärilläni, sillä kun katselin urheiluhallin hyllyssä olevia kirjoja, tuli eräs rouva kysymään, olenko tuomassa kirjastolta täydennyksiä hyllyyn. Ehkäpä piankin olen, sillä olemme hieman ideoineet pienen kirjapisteen rakentamista uuteen Kuopioon tulevaan Kuntolaaksoon.

Kuopion kaupungin kirjastotoimenjohtaja Päivi Savinainen