Lukukoirat tekevät tärkeää työtä, ja lukukoiratoiminnan hyödyt ja positiiviset vaikutukset lukutaidon edistämiselle on tiedostettu valtakunnallisesti ja kansainvälisestikin. Koira innostaa lukemaan, ei arvostele eikä huomauttele virheistä, hitaudesta tai epäröinnistä. Koiran läsnäolo rentouttaa lukijaa ja lievittää stressiä. Lukukoiratoiminta on lukemaan innostamista, mikä on kirjastojen ydintehtäviä.

Lukukoiratoiminta on eläinavusteisen vapaaehtoistoiminnan muoto, ja lukukoirien pääasiallinen työskentelypaikka on kirjasto. Lukukoiratoiminta on alunperin kotoisin Yhdysvalloista, jossa koulutetaan R.E.A.D -lukukoiria. Myös suomalaiset koirat voivat suorittaa R.E.A.D -tutkinnon. Esimerkiksi Kuopion lukukoira Sylvi on suorittanut sekä R.E.A.D- että Kennelliiton lukukoiratutkinnot.

Savon kirjastoissakin lukukoiria työskentelee laajasti. Lukukoirien ohjaajia kouluttaa Suomen Kennelliitto, ja ensimmäiset lukukoirakoulutukset järjestettiin vuonna 2017. Kennelliitto vastaa myös koirien soveltuvuuden arvioinnista. Kaikkien mukaan tulevien on käytävä koulutus. Lukukoiratoimintaan mukaan tulevien koirien tulee olla Kennelliiton koirarekisterissä tai FIX-rekisterissä tunnistusmerkittyinä.

Lukukoiran pitää olla aikuinen, terve ja ihmis- ja koiraystävällinen. Koiran ja koiranohjaajan välisen suhteen tulee olla hyvä ja luottavainen ja koiran pitää pystyä rauhoittumaan vieraiden ihmisten seurassa. Koiranohjaajan tulee olla täysi-ikäinen, ymmärtää vapaaehtoistoiminnan vaatimukset ja sitoutua sovittuihin toimintatapoihin. Myös ohjaaja on lukutilanteessa lukijaa varten ja läsnäolo ja kuuntelemisen taito ovat tärkeitä ominaisuuksia lukukoiran ohjaajassa.

Mikkelin seutukirjasto ja Suomen Kennelliitto tekivät vuonna 2016 laatusuosituksen lukukoiratoiminnasta. Mikkelissä lukukoiralle voi lukea kouluaikaan niissä kirjastoissa, jotka ovat koulujen yhteydessä. Opettajat voivat sopia lukukoiravierailusta oman lähikirjastonsa kanssa. Pääkirjastossa lukukoira vierailee kerran kuussa ilta-aikaan. Ajoista ilmoitetaan tarkemmin verkkokirjastossa ja sosiaalisessa mediassa. Mikkelin seutukirjastossa työskentelee tällä hetkellä noin kuusi lukukoiraa emäntineen. Uusimpana tulokkaana lukukoiran työnsä on aloittanut Pekka-koira.

Savonlinnan kaupunginkirjastossa vierailee kirjastokoiria. Tällä hetkellä koirat vierailevat vain pääkirjasto Joelissa, mutta myös Punkaharjun lähikirjastossa koiria on vieraillut aiemmin. Savonlinnassa puhutaan kirjastokoirista, sillä siellä ei ole Kennelliiton lukukoirakoulutuksen käyneitä koiria, vaan kirjastokoirat ovat käyneet Tukikoirakko-koulutuksen. Yhteistyötä tehdään Savonlinnan seudun mielenterveysseuran kanssa, jonka kautta siis tukikoirakot vapaaehtoisine ohjaajineen löytyvät. Aluksi yhteistyökumppanina oli Savonlinnan kaverikoirat.

Kirjastokoirat käyvät Savonlinnassa kerran kuussa ilta-aikaan. Kirjastokoirat ovat vierailleet kirjastossa syksystä 2014 lähtien. Kirjastokoirien toiminta on vakiintunut ja lukuajat ovat yleensä täynnä. Käytössä on myös lukupassi, johon väritetään yksi luu kun on käynyt lukemassa kirjastokoiralle. Yhteensä lukupassissa on neljä luuta. Kun kaikki luut on väritetty saa kirjaston kahvilasta mehun ja pullan.

Leppävirran kirjastossa on ollut lukukoiratoimintaa jo useamman vuoden ajan. ”Aluksi toimintaa järjestettiin kirjaston tiloissa kerran kuussa ilta-aikaan. Lapset varasivat ajan Minnille, ja tulivat lukemaan erilliseen huoneeseen, joka on henkilökunnan tiloissa. Lapselle oli säkkituoli, koiralle oma peti, ja jaettavana lukupassit ja niihin tarrat. Käytäntö ei ollut kaikilta osin paras mahdollinen. Varauksia ei aina tullut kovin paljon, sillä yksin asioivat lapset eivät uskaltaneet varata aikaa, koska eivät tienneet perheensä ohjelmaa kyseiselle illalle. Useat perheet olivat kiinnostuneita, mutta perheillä tuntui olevan jo niin paljon harrastuksia ja lukkoon lyöty viikko-ohjelma, että aikaa lukukoiralle ei löytynyt. Lisäksi usein kävi niin, että varauksesta huolimatta lapsi ei ilmaantunutkaan paikalle.” Kertoo kirjastonhoitaja Hanni-Mari Ojala.

Leppävirralla lukukoiratoiminta otettiin pari vuotta sitten osaksi kouluyhteistyötä tarjoamalla lukukoiran palveluita erityisopettajille. Kouluyhteistyö on toiminut hyvin. Lukukoira omistajansa kanssa sovittuna aikana kirjaston rauhallisessa huoneessa. Opettaja pitää ryhmälle koulua kirjastossa, ja jokainen oppilas pääsee vuorollaan avustajan kanssa lukemaan lukukoiralle noin 10-15 minuutin ajaksi. Usein sama ryhmä käy monta kertaa lukukoiran luona, jolloin toimintaan tulee jatkuvuutta, ja lapset pääsevät kunnolla kiinni juttuun. Kirjasto on pyydettäessä järjestänyt luokalle kirjasto-oppitunneille myös kirjavinkkausta tai kirjastonkäytön opetusta.

Leppävirralta kerrotaan: ”Olemme erittäin tyytyväisiä nykyiseen järjestelyyn. Erityisryhmät jäävät usein kirjaston kouluyhteistyössä vähän liian vähälle huomiolle. Koemme, että pystymme tarjoamaan lukukoiratoiminnan kautta heille jotain ekstraa, josta on oikeasti hyötyä.” Leppävirralla lukukoiratoiminnan vaikutukset ovat olleet huikeita: Lukukoira on rohkaissut arkaa lasta lukemaan ääneen, ja lukukoiratapaamisen jälkeen hän on uskaltautunut lukemaan luokassakin ääneen. Lapsi, jolla on keskittymisvaikeuksia, on onnistunut rauhoittumaan lukukoiran tukemana kirjan äärelle. Koirapelkoinen lapsi on ensimmäisellä kerralla saattanut kieltäytyä menemästä lukukoiran luo, mutta toisten lasten innostuksen nähtyään onkin uskaltautunut seuraavalla kerralla koiran luokse vaikkapa avustajan tukemana.

Kirjaston rooli Leppävirran mallissa on olla linkkinä koiranomistajan ja koulun välillä. Kirjasto markkinoi toimintaa opettajille osana kouluyhteistyötä Lastenkulttuurikeskus Verson Kulttuuripolku- kulttuuriketjun sivuilla ja suoraan yhteistyöverkostoille sähköpostilla syys- ja kevätlukukauden alussa. Tällä hetkellä Leppävirralla pystytään toteuttamaan parin, kolmen kerran peräkkäisiä projekteja suuren kysynnän vuoksi. Osalle ryhmistä riittää yksikin kerta. ”Nyt kevätkaudella tarjosimme lukukoiraa kymmenelle viikolle (lukukoiraohjeiden mukaisesti vastaanotto kerran viikossa), ja kaikki ajat oli varattu parissa tunnissa.”, Leppävirralta kerrotaan.

Yhteydenpidon lisäksi lukukoiratoiminta ei vaadi Leppävirralla kirjaston henkilökunnalta paljoa aikaa. Kirjaston työntekijä laittaa rekvisiitan valmiiksi huoneeseen ja vie tapahtuman jälkeen takaisin varastoon. Kirjaston henkilökunta huolehtii, että lukukoirapasseja ja -tarroja on tarpeeksi, ottaa koiranomistajan, koiran ja luokan vastaan ja kertaa luokan kanssa käytännöt. ”Muuten homma toimii itsestään – avustaja tuo ja vie lapsen koiran luokse, ja luokka saa pitää keskenään oppituntia vähän erilaisessa ympäristössä, mikä tukee myös nykyistä perusopetuksen opetussuunnitelmaa.”

Perustoiminnan lisäksi lukukoira on mukana kirjaston tapahtumissa, jolloin kaikki halukkaat saavat tulla lukemaan koiralle. Tapahtumissa koira on kirjaston Nuortennurkassa, rauhallisessa tilassa, josta on kuitenkin selkeä yhteys kirjastosaliin. Olemme järjestäneet lukukoiratapahtumia myös kirjaston ulkopuolella aikuisille ihmisille. Tapahtumia on ollut kahvilassa, eläkejärjestöjen tilassa ja palvelutaloissa. Tapahtumissa lukukoiran ja ohjaajan mukana on kirjaston työntekijä jonkin sovitun kirjallisuusteeman kanssa. Tapahtumissa on vinkattu kirjoja jonkin teeman mukaan, ja kaikki halukkaat ovat saaneet lukea ääneen. Samalla olemme keskustelleet kirjallisuuden herättämistä ajatuksista ja muistelleet menneitä. Näissä tilaisuuksissa koiran rooli on olla jäänmurtajana. Moni on halunnut silitellä koiraa, ja ennalta toisilleen tuntemattomatkin ihmiset ovat innostuneet ääneenluvusta ja yhteisestä jutustelusta.

Mikkelin ja Leppävirran kirjastojen lisäksi lukukoiratoimintaa on Savossa ainakin Kuopiossa, Heinävedellä, Tuusniemellä, Rautalammilla, Suonenjoella, Pieksämäellä, Varpaisjärvellä, Toenperällä ja Kiuruvedellä. Suunniteltaessa lukukoiratoimintaa kannattaa tutustua laatusuositukseen ja haastatella sopivia henkilöitä lukukoiratoimintaan.

Laatusuositus yleisten kirjastojen lukukoiratoimintaan
Lukukoiratoiminnasta Kennelliiton sivuilla
R.E.A.D -lukukoiratoiminnasta