Kun AKE-toiminta alkoi vuoden 2018 alussa, päätimme melko pian lähteä tien päälle tutustumaan alueen kirjastoihin ja henkilökuntaan. Tarkoituksena oli nähdä, millaisia Savon kirjastot ovat, sekä kartoittaa henkilökunnan osaamistarpeita ja koulutustoiveita.

Samalla tietysti halusimme tehdä alueellista kehittämistyötä ja sen tekijöitä tutuiksi. Matkalla mukana olikin vaihteleva kokoonpano meistä AKE-informaatikoista (Maarit Ilmola, Ella Paija, Johanna Vuorinne) ja joillekin matkoille ehti mukaan myös AKE-koordinaattori Heli Muhonen.

Heinäveden kirjaston musiikinkuuntelutuoli

Ensimmäiset vierailut teimme 16.1.2018 Maaningan, Kurkimäen ja Karttulan kirjastoihin ja viimeisenä vierailimme Kaavin kirjastossa 7.2.2019. Kaikkiaan kiersimme 60 kirjastoa ja tapasimme yhteensä 128 työntekijää. Matkapäiviä kertyi 24, eli emme ihan pysyneet alkuperäisessä suunnitelmassa kiertää Savon ympäri 19 päivässä.

Matkapäivät olivat toisinaan pitkiä, mutta kohtaamiset ja keskustelut sitäkin antoisampia. Mukaan tarttui lukuisa joukko hauskoja ideoita, toimivia käytänteitä ja viisaita näkemyksiä kirjastojen tulevaisuudesta. Näitä pyrimme myös vinkkaamaan eteenpäin eri kirjastoissa vieraillessamme. Emme keränneet systemaattisesti tarkkaa dataa vaan keskustelimme aina kussakin kirjastossa sillä hetkellä ajankohtaisista asioista.

Vesannon kirjaston lainattavat pelastusliivit

Otimme kirjastoista valokuvia ja teimme lyhyet muistiinpanot keskusteluistamme. Lisäksi kartoitimme vertaisoppimisen mahdollisuuksia eri kirjastoissa. Keskustelun pohjana meillä oli muutamia kysymyksiä, joihin vastaukset tulivatkin muun rupattelun ohessa.

Tärkeintä kierrosten antia oli kirjastojen erilaisuuden konkretisoituminen, mikä auttaa esimerkiksi koulutusten, vertaisoppimisen ja mahdollisesti työryhmien suunnittelussa.

Myös resurssit vaihtelevat eri kirjastoissa paljon, mikä vaikuttaa erityisesti mahdollisuuksiin osallistua koulutuksiin. Toisaalta esille nousi myös paljon yhtäläisyyksiä muun muassa päivittäisten haasteiden, onnistumisten ja koulutustoiveiden suhteen.

Mikä kirjastoille on erityisen leimallista?

Keskusteluissa useimmin nousi esille omatoimikirjasto tai omatoiminen lehtisali ja toiseksi eniten toimiva yhteistyö ja verkostoituminen lähialueen toimijoiden kanssa. Myös yhteispalvelupiste/asiointipiste on leimallista useille alueemme kirjastoille.

Kangasniemen kirjaston hyllynpäädyt

Kirjastojen tilat tulivat esille monella tapaa: avariin ja monipuolisiin tiloihin ollaan tyytyväisiä, samoin onnistuneisiin lasten ja nuorten tiloihin sekä pelinurkkauksiin ja -huoneisiin.

Kirjaston sijainti vaikuttaa myös paljon kirjaston toimintaan, esimerkiksi jos kirjasto sijaitsee koulun yhteydessä tai lähipalvelukeskuksessa. Alueellamme on myös muutama sellainen kirjasto, jonka yhteydessä on nuorisotila tai asukastupa.

Vieremän kirjaston virtuaalilasit

Tapahtumien runsaus ja suuret tapahtumat mainittiin erityisen leimallisena piirteenä monissa kirjastoissa. Lisäksi Vieremän kirjastossa törmäsimme virtuaalilaseihin, joilla pääsimme tutustumaan 60-luvun Vieremään. Pyörön kirjastossa taas nousi esille vahva panostus monikulttuurisuustyöhön.

Vuorelan kirjasto on alueemme ainoa väistötiloissa viipalerakennuksessa sijaitseva kirjasto, jossa on kuitenkin onnistuttu säilyttämään aktiivinen kouluyhteistyö ja satutunnit. Mäntyharjulla puolestaan on uudistettu systemaattisesti asiakaspalvelua irtautumaan tiskistä asiakkaiden pariin.

Mistä asiakkaat antavat positiivista palautetta?

Joroisten roikkuva kirjanäyttely

Ylivoimaisesti eniten mainintoja tuli asiakaspalvelusta. Asiakkaat kiittävät henkilökohtaisesta, asiantuntevasta ja ystävällisestä palvelusta, ja myös henkilökunta pitää tätä erityisen tärkeänä. Asiakaspalvelussa tapahtuva jatkuva, spontaani kirjavinkkaus koetaan hyvin merkityksellisenä. Tähän liittyen henkilökunta toivoo myös jatkuvaa kirjallisuuden sisältöjä avaavaa koulutusta.

Positiivista palautetta tulee paljon myös kokoelmista, esimerkiksi tenttikirjojen ja uutuuksien saatavuudesta ja kokoelman monipuolisuudesta. Usein mainittiin Etelä-Suomesta saapuvat mökkiläiset, jotka ihastelevat hyllyistä löytyviä uutuuksia.

Lisäksi tyytyväisiä ollaan kirjastojen tiloihin ja omatoimikirjastoihin tai muuten laajentuneisiin aukioloihin.

Päivittäisen työn haasteet

Isoimpana haasteena mainittiin resurssipula. Kiireen vuoksi on hankaluuksia pysyä ajan hermolla ja muutoksissa mukana. Halua oman työn kehittämiseen on, mutta toisinaan on vaikeaa päästä koulutuksiin. Myös yksin työskentely kuormittaa monia. Alueemme kirjastoista melkeinpä kolmasosassa työskennellään pääsääntöisesti yksin (vakituisena työntekijänä). Lisäksi esille nousi osaamisen laaja-alaisuus, kun pitää osata kaikkea ja työ on toisinaan ”sillisalaattia”.

Toiseksi eniten mietitytti digiopastus ja erityisesti siihen liittyvä rajanveto – yhteisiä pelisääntöjä todella kaivataan. Myös nuoret nousivat keskusteluissa esille. Toisaalta mietitytti nuorten käyttäytyminen ja toisaalta haastavaksi koettiin nuorten houkutteleminen kirjastoon tai nuorten tilojen puuttuminen.

Millaista digiopastusta kirjastoissa annetaan?

Sen lisäksi että digiopastusta annetaan osana muuta asiakaspalvelua, eri puolilta Savoa löytyy kekseliäitä vaihtoehtoja digituen tarjoamiseen. Osassa kirjastoissa henkilökunta järjestää säännöllisesti tiettyihin teemoihin keskittyviä digitunteja, tietotunteja ja digituokioita. Monissa paikoissa järjestetään myös kerran pari vuodessa isoja digitapahtumia yhdessä eri toimijoiden kanssa.

Datanomiopiskelijat toimivat digitalkkareina tai muutoin työharjoittelussa monissa kirjastoissa. Digitukea antavat myös 4h-kerholaiset, työvalmennettavat, hanketyöntekijät, juniorit ja vaikkapa lukiolaiset osana tietotekniikan opintojaan. Lisäksi kirjastoissa toimii Savonetin ja Esteryn vertaisopastajia sekä Kansalaisopiston järjestämiä päivystyksiä.

Koulu- ja päiväkotiyhteistyö sekä muut tapahtumat

Tyypillisintä ja säännöllisintä toimintaa useissa kirjastoissa ovat luonnollisesti kouluille tarjottava kirjastonkäytön ja tiedonhankinnan opetus sekä kirjavinkkaus.

Enonkosken kirjaston värikkäät säkkituolit

Myös satutunteja järjestetään joko henkilökunnan voimin tai yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa (esim. Verso, Aapeli, Martat, yhteisöpedagogiopiskelijat). Hauska idea tuli Siilinjärven kirjastosta, jossa on tehty yhteistyötä liikuntatoimen kanssa: satutunnin jälkeen on pihalla liikuntatoimen järjestämä puuharata.

Lukupiirejä on moneen lähtöön: muun muassa klassikkolukupiirit, runopiirit, dekkarikerhot, omatoimiset lukupiirit ja Kansalaisopiston kanssa yhteistyössä järjestettävät lukupiirit.

Nuorille on tarjolla leffa- ja pelikerhoja sekä senioreille tarinatuokioita ja seniorivinkkausta. Harvinaisempia toimintamuotoja sen sijaan ovat Kalevankankaan kirjaston järjestämät kirjastosynttärit ja Toenperän kirjastokaraoke.

Koulutustoiveet

Koulutustoiveissa nousevat esille digitaidot ja tietotekninen osaaminen, esimerkkeinä mainittiin vaikkapa tablettien helppokäyttötoiminnot, e-aineistojen lähiohjaus ja tietoturva.

Kaunokirjallisuuden sisältöjen avaaminen sekä lasten ja nuorten lukemisen edistäminen nousivat esille lähes jokaisessa kirjastossa. Myös kouluyhteistyön kehittäminen (mediakasvatus, mobiililaitteiden hyödyntäminen, pelillisyys) ja satutuntien elävöittäminen nousivat usein puheisiin.

Leppävirran kirjaston aakkosmato

Kohtaamistaidoista puhuttiin useista näkökulmista: haastavan asiakkaan kohtaaminen, nuorten kohtaaminen, erityisryhmien kirjastopalvelut, maahanmuuttajien tavoittaminen, syrjäytymisvaarassa olevien ei-käyttäjien tavoittaminen, seniorityö ja hakeutuva työ.

Myös ohjaamisen taidoista ja pedagogiikasta sekä tapahtumatuotannosta toivotaan koulutusta.

Koulutusmuodoista kiitellään tallennettuja webinaareja ja etäyhteysmahdollisuutta, mutta toisaalta myös paikan päällä osallistuminen koetaan erityisesti verkostoitumisen näkökulmasta tarpeellisena.

Luentojen lisäksi halutaan myös pajamaista ja toiminnallista koulutusta sekä vapaamuotoista kollegoiden tapaamista ja ajatusten vaihtoa. Lisäksi toiveissa on syvällisempi perehtyminen yhteen asiaan ja hyvin kohdennettu koulutus.

Kiitokset vielä kerran kaikille kierroksilla tapaamillemme Savon kirjastolaisille lämpimästä vastaanotosta!

Jatkossa emme tee yhtä laajoja kirjastokierroksia joka vuosi, mutta tulemme mielellämme käymään ajankohtaisten asioiden tiimoilta.

Johanna ja Maarit

Tilastoja alueen kirjastoista

Pohjois- ja Etelä-Savossa on kaikkiaan

27 kirjastoa
35 lähikirjastoa
13 kirjastoautoa
3 lainausasemaa
1 potilaskirjasto

Henkilötyövuodet (kirjaston palkkaamat) (2017):
Pohjois-Savo 174,84; Etelä-Savo 102,37

Henkilötyövuodet (ei kirjaston palkkaamat) (2017):
Pohjois-Savo 11,62; Etelä-Savo 17,61

Suurin kokoelma / asukasluku (2017):
Sonkajärvi, 20,84

Kirjastokunnat asukasluvun mukaan:

Alle 3000
Enonkoski, Hirvensalmi, Keitele, Pertunmaa, Puumala, Rautavaara, Sulkava, Tervo, Tuusniemi, Vesanto

3000–5000
Heinävesi, Joroinen, Kaavi, Pielavesi, Rantasalmi, Rautalampi, Sonkajärvi, Vieremä

5000–10 000
Juva, Kangasniemi, Kiuruvesi, Lapinlahti, Leppävirta, Mäntyharju, Suonenjoki

10 000–15 000
–

15 000–30 000
Iisalmi, Pieksämäki, Siilinjärvi, Varkaus

Yli 30 000
Mikkeli, Savonlinna

Yli 100 000
Kuopio

⇒Yhteensä 32 kuntaa