Tämä on toinen osa ”Nuorten lukupiiri” -blogisarjassa. Ensimmäisen osan löydät täältä. Kerromme tässä postauksessa lukupiirin kohderyhmän valinnasta sekä lukupiirin viestinnästä ja markkinoinnista. Tervetuloa mukaan!  

OSA 2: Kohderyhmä ja markkinointi 

Lähdimme suunnittelemaan Jaanan kanssa jo heti ensimmäisessä tapaamisessamme Nuorten lukupiirin kohderyhmää ja viestintää, sillä halusimme panostaa näihin molempiin kunnolla.  

Tiedostimme, että lukupiiri on toimintaa, johon nuoria voi olla haastavaa saada mukaan ja sitoutumaan. Syinä tähän ovat esimerkiksi vallitseva koronatilanne sekä muut nuorten ajankäytöstä kilpailevat harrastukset (vrt. Martikainen 2019, 62). Lisäksi pohdimme, että nuoret saattavat kokea lukupiirin toiminnaksi, joka on suunnattu esimerkiksi vain paljon lukeville. 

Suomalaisten nuorten on myös havaittu suhtautuvan yhä kielteisemmin lukemiseen. Esimerkiksi 63 % PISA 2018 -tutkimukseen osallistuneista 15-vuotiaista pojista ja 39 % tytöistä vastasi lukevansa vain, jos on pakko, ja myös lukutaidon osaamistrendi Suomessa on ollut laskeva. (Leino et al. 2019, 20, 86.) Asenne lukemista kohtaan on siis haaste.  

Tämä asenne on kuitenkin myös tärkeä peruste sille, miksi Nuorten lukupiirin kaltaista toimintaa tarvitaan. Lukupiirin kautta nuorille voidaan lisäksi antaa lukuvinkkejä. Nimittäin esimerkiksi 20 % Kiva lukea! -kyselyn 7–19-vuotiaista vastaajista ilmoitti, ettei saa niitä mistään (Martikainen 2019, 15).  

Kohderyhmää kohti 

Suunnittelimme aluksi, että lukupiirin ikähaarukka olisi 13−20-vuotta, jolloin voisimme tavoittaa sekä yläkoulussa että toisella asteella opiskelevat nuoret.  

Halusimme kuitenkin, että päätös ei perustuisi pelkästään omaan tuntemukseemme, joten kysyimme mielipiteitä lukupiirin ikähaarukasta sekä nuorilta itseltään että heidän kanssaan toimivilta aikuisilta, kuten opettajilta, nuorisotyöntekijöiltä ja nuorisotyöntekijöiksi opiskelevilta.  

Kyselykierros osoittautui hyväksi ideaksi, ja sen perusteella päätimme suunnata lukupiirin 15−20-vuotiaille nuorille, jolloin heidän kehitysvaiheensa ei eroaisi suuresti toisistaan. Sovimme kuitenkin, että mikäli mukaan ilmoittautuisi myös tätä nuorempia tai vanhempia, toivottaisimme heidät lämpimästi tervetulleiksi. 

Muuten päädyimme siihen, ettemme rajaisi kohderyhmää enempää. Koska Kuopiossa ei oltu toteutettu nuorten lukupiiriä pitkään aikaan, halusimme tarjota mahdollisimman monelle tilaisuuden osallistua. Kokemuksen perusteella kirjasto voisi sitten suunnitella nuorten tulevien lukupiirien kohderyhmiä (esim. ikähaarukka, asuinalue, lukutottumukset) tarkemmin.   

Sähköposti, netti vai some – viestinnän viidakko 

Viestintä on taitolaji, tämän tiesi jo Osmo A. Wiio. Nykyään vielä enemmän, koska erilaisia viestintäkanavia ja tietoa on tarjolla ähkyksi asti. Mekin jouduimme pulman eteen, kun aloimme miettiä, miten ja missä kanavissa lukupiiriä nuorille markkinoisimme. 

Tulimme aika nopeasti siihen tulokseen, että aikuisille usein käytetyt markkinointi- ja viestintäkanavat, kuten organisaatioiden verkkosivut ja tapahtumakalenteri tai Facebook, eivät ole parhaita keinoja tavoittamaan nuoria, vaan nuoret tavoittaisi parhaiten erilaisista some-kanavista, kuten Instagramista (ks. Ebrand Group & Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut 2019). Toisaalta ”perinteisemmät” viestintäkanavat voisivat kuitenkin olla hyviä keinoja tavoittaa nuorten vanhempia tai muita harrastuksiin kannustavia aikuisia.   

Lähdimmekin tavoittamaan nuoria kahta kautta: kohdensimme viestintää sekä suoraan nuorille itselleen että heidän kanssaan toimiville aikuisille.  

Mitä, kenelle, miten ja milloin? 

Markkinoimme lukupiiriä nuorille esimerkiksi harjoitteluuni liittyvissä tilanteissa, joissa kohtasin nuoria kasvokkain. Lisäksi hyödynsimme viestinnässä nuorille tarkoitettujen palveluiden (esim. nuokkarit ja Po1nt-palvelu) some-kanavia, Itä-Suomen yliopiston ja Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijoiden sähköisiä viestintäympäristöjä, Kuopion vertaistiedottajia sekä Nuorisovaltuustoa.  

Viestinnässä meille olivat suurena apuna Kuopion nuorisopalvelut ja draamakasvattaja, jotka välittivät viestejämme eteenpäin omissa kanavissaan.  

Nuoria lähellä olevia tai heidän kanssaan työskenteleviä aikuisia lähestyimme puolestaan sähköpostilla, Facebookissa ja verkkosivujen kautta. Laitoimme tietoa lukupiiristä esimerkiksi Kuopion yläkoulujen ja toisen asteen äidinkielen, kirjallisuuden ja viestinnän opettajille, Kulttuurikuriireille, Parasta lukemista -hankkeen ohjaajille, Kuopion Ohjaamolle, Nuorten Palvelu ry:n Zemppareille sekä muutamaan erilaiseen Kuopion Puskaradio-Facebook-ryhmään ja Kuopion Seinä -portaaliin.   

Lisäksi markkinoimme lukupiiriä luonnollisesti kirjaston verkkosivuilla ja some-kanavissa sekä ilmoitustauluilla. Julkaisuihin merkitsimme myös Kuopion kaupungin somekanavat, jotta he jakaisivat kirjaston viestejä myös omissa some-kanavissaan.

Aikatauluttamisen (epä)mestarit 

Viestintämateriaaleina teimme julisteen, some-viestintään sopivan kuvapohjan sekä siihen liittyvät tekstit. Lisäksi kirjoitimme pidemmän tiedotepohjan, jonka tekstejä pystyimme käyttämään esimerkiksi verkkosivuilla, Facebook-tapahtumassa ja sähköpostiviestinnässä. Graafiset materiaalit teimme näppärällä Canva-ohjelmalla, jossa pystyimme työstämään materiaaleja yhdessä.  

Saimme viestinnän liikkeelle suunnilleen puolitoista viikkoa ennen lukupiirin ensimmäistä tapaamista. Aikataulu oli siis nafti, mutta toivoimme, että se olisi kuitenkin riittävä nuorten tavoittamiseen.  

Tavoitteeksi asetimme, että jos ensimmäiseen lukupiirin tapaamiseen saapuisi neljä nuorta, olisimme enemmän kuin tyytyväisiä.   

Postaussarjan seuraavassa osassa kerromme, kuinka lukupiirin ensimmäinen tapaaminen sujui, kuinka sen toteutimme ja montako nuorta saapui paikalle. Pysy kuulolla! 

Teksti: Heljä Koistinen 

Lähteet: 

Ebrand Group Oy & Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut 2019. SoMe ja Nuoret 2019 – katsaus nuorten sosiaalisen median käytöstä. Viitattu 17.11.2020. https://wordpress.ebrand.fi/somejanuoret2019/ 

Leino, Kaisa & Ahonen, Arto K. & Hienonen, Ninja & Hiltunen, Jenna & Lintuvuori, Meri & Lähteinen, Suvi & Lämsä, Joni & Nissinen, Kari & Nissinen, Virva & Puhakka, Eija & Pulkkinen, Jonna & Rautopuro, Juhani & Sirén, Marjo & Vainikainen, Mari-Pauliina & Vettenranta, Jouni 2019. PISA 18 ensituloksia. Suomi parhaiden joukossa. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:40. Viitattu 19.11.2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-678-2  

Martikainen, Elina 2019. Kiva lukea! -kyselyn raportti. Lastenkirjainstituutti. Viitattu 19.11.2020. https://lastenkirjainstituutti.fi/2016/wp-content/uploads/2020/02/Kiva-lukea-kysely.pdf