Tästä osasta alkaa julkaisusarja ”Nuorten lukupiiri”. Kuopion pääkirjasto ja Kuopion kulttuuripalvelut pyöräyttivät syksyllä 2020 käyntiin lukupiirin 15-20-vuotiaille nuorille. Tervetuloa seuraamaan, mitä matkalla on tapahtunut ja tietysti poimimaan parhaat vinkit (ja ”älä tee näin”-neuvot) omaan työhön!

Osa 1: Suunnittelu ja yhteistyökumppanit

Idea nuorten lukupiiristä oli Kuopiossa muhinut jo pidempään useammassakin pääkopassa. Kuopiossa on ilmeisesti kokeiltu tällaista lukupiiriä jo aiemminkin, mutta toiminta ei kuitenkaan jatkunut pidemmälle. Parhaimpia ideoita kannattaa kuitenkin testata säännöllisin väliajoin – aina myöskään aika ei yksinkertaisesti ole oikea, vaikka konsepti vaikuttaisi toimivalta.

Tarvetta selvästi oli

Sain ensimmäisen asiakaspalautteen nuorten lukupiiristä jo alkuvuonna 2019, jolloin eräs äiti välitti kirjastolle poikansa toiveen erityisesti 12–14-vuotiaille pojille suunnatusta lukupiiristä. Olin ehtinyt olla lasten- ja nuortenosastolla tuolloin vasta viikon, joten voisi kai leikkimielisesti ajatella, että tarve lukupiiritoiminnalle oli ilmeisesti suuri, koska törmäsin asiaan ensimmäisen kerran noinkin pian. 😉

Kevät 2019 on selvästi ollut uusien tuulien aikaa, sillä silloin myös Nuorisovaltuustossa nousi nuorten keskuudessa esiin toive, että Kuopiossa olisi oma lukupiiri nuorille. Lukupiiriä toivottiin erityisesti 15–20-vuotiaille, ja toiveena oli kokouspaikka jossain mukavassa ”chillailutilassa”, kuten kahvilassa. Pääasia oli, että siellä olisi esimerkiksi sohvia, eikä ehdottomasti esimerkiksi mitään kokoussalia kovine tuoleineen ja karuine sisustuksineen. Idean esittäjä ehdotti aikaväliksi kerran kuussa olevia tapaamisia, mikä onkin lukupiireissä melko yleinen tapaamisväli. Hän osasi myös toivoa ohjaajaksi esimerkiksi yliopiston Suomen kielen ja kirjallisuuden opiskelijaa. Sisältötoiveina olivat kirjailijavieraat ja se, että nuoret saisivat itse päättää luettavat kirjat. Ensimmäiseksi kokoontumiseksi ehdotettiin sellaista, jossa koottaisiin kirjaehdotuksia ja nuoret päättäisivät yhdessä, mitä niistä lukisivat. Lukutahtiin toivottiin kuitenkin joustavuutta niin, että ”joka kuukausi ei tarvitsisi olla uutta kirjaa luettuna, koska varmasti monella nuorella on jo opiskeluiden kanssa kiireitä”.

Hiljaa hyvä tulee

Tämän toiveen kirjastolle välitti Kuopion kulttuuripalveluiden draamakasvattaja, ja lopulta viesti kilahti myös minun sähköpostiini. Elettiin jo syksyä 2019. Ryhdyimme alustavasti suunnittelemaan lukupiiriä yhteistyössä kulttuuripalveluiden kanssa, mutta meidän oli todettava kalentereidemme olevan liian täynnä asian edistämiseksi syksyllä. Niinpä sovimme palaavamme asiaan keväällä myös siksi, että nuoret saattavat olla koulutöidensä takia muutenkin tarpeeksi puhki loppuvuodesta.

Etäpalveluita, kiitos!

Ei tarvinne erikseen sanoa, mitkä asiat keväällä 2020 vauhdittivat etäpalveluiden kehittämistä ja avaamista. Helmet-kirjastot avasivat Discord-keskustelualustalle Kulttuuribunkkerin, kaikille avoimen kulttuurin kohtauspaikan, jossa keskustellaan esimerkiksi kirjallisuudesta, musiikista ja videopeleistä. (Kannattaa käydä rohkeasti tutustumassa ja joko vain lueskelemassa mielenkiintoisia keskusteluja tai ihan osallistumassa! Alustalle rekisteröityminen ei ole pakollista, mutta Discord pyytää silti sähköpostiosoitettasi.)

Myös Kuopion nuorisopalvelut avasivat kaksi Discord-palvelinta: Kuopion virtuaalinuokkarin ja Kuopion peliporukat. Näistä sekä Verken etälähetyksistä innostuneena laitoin viestiä virtuaalinuokkarille. Ehdotin yhteistyötä ja kerroin mielessäni kypsyneestä ideasta nuorten lukupiiristä, joka pidettäisiin etänä siellä, missä monet nuoret muutenkin jo olivat – Discordissa. Kirjasto saikin kaksi omaa, toistaiseksi nuorilta piilotettua kanavaa virtuaalinuokkarille sekä opastuksen Discordin perusteisiin.

Dis…cord?

Discordissa voi olla siis teksti- ja puhekanavia, jotka kukin ovat kuin omia huoneitaan. Perinteisten luku-, musiikki- ja pelipiirien lisäksi Kulttuuribunkkerissa on esimerkiksi lehtisali, jossa keskustellaan päivän polttavista puheenaiheista. Lehtisali, jossa kukaan ei hyssyttele hiljaiseksi!

Tekstikanavilla keskustellaan yhdessä muiden kanssa perinteisen chatin tavoin, ja puhekanavalla keskustelemiseen käytetään mikrofonia. Osallistujat voivat olla samaan aikaan puhekanavalla (=heillä on mikrofoni- ja halutessaan kamerayhteys muihin) ja seurata tekstikanavalla kirjoitettua keskustelua. Esimerkiksi Kulttuuribunkkerissa pidettiin lukupiiriä niin, että kirjaa luettiin yksi luku viikossa ja keskusteltiin kirjoittamalla luvun herättämistä ajatuksista. Osallistujat saivat näin osallistua milloin itse ehtivät, eikä lukupiiriin tarvinnut erikseen ilmoittautua. Joissakin lukupiireissä oli foorumityyppisen keskustelun lisäksi etukäteen sovittu aika, jolloin kirjasta keskusteltiin lisäksi puhekanavalla yhdessä – kuin missä tahansa (etä)lukupiirissä. Mikittömät pystyivät jatkamaan keskustelua tekstikanavalla, mistä myös mikilliset tuon keskustelun näkivät. Ihan kuten etäpalaverin chat-ruutu.

Resurssien puute kiireisenä koronakeväänä aiheutti kuitenkin sen, että kanavat eivät toistaiseksi päässeet meillä käyttöön.

Apukäsiä!

Keväällä sain myös iloisia uutisia, että kulttuuripalveluissa aloittaisi syksyllä yhteisöpedagogiharjoittelija Heljä Koistinen, jonka yhtenä työtehtävänä olisi kehitellä ja järjestää lukupiiriä kanssani. Niinpä lukupiiri siirtyi jälleen hieman eteenpäin, mutta tällä kertaa valoisimmissa merkeissä. Heljä ottikin minuun yhteyttä pian aloitettuaan harjoittelunsa, ja sovimme ensimmäisen palaverin. Yhteistyömme sujui heti kuin rasvattu ja ideoita alkoi lentää!

Tämän postaussarjan seuraavassa osassa kerrotaan, millaisia suunnitelmia meillä oli lukupiirin käytännön toteutusta ja markkinointia varten. Luvassa siis konkreettisia vinkkejä myös muuhun nuortenkirjastotyöhön. Pysykää kuulolla!

Teksti: Jaana Jauhiainen